Standardi verkkokerrosarkkitehtuuri
OSI (Open Systems Interconnection) -vertailumalli on olennainen osa tietokoneverkon suunnittelua sen ratifioinnin jälkeen vuonna 1984. OSI on abstrakti malli siitä, miten verkkoprotokollat ja laitteet kommunikoivat ja toimivat yhdessä (yhteentoimivat).
OSI-malli on kansainvälisen standardointijärjestön (ISO) ylläpitämä teknologiastandardi. Vaikka nykypäivän teknologiat eivät täysin vastaa standardia, se on hyödyllinen esittely verkkoarkkitehtuurin tutkimukselle.
OSI-mallipino
OSI-malli jakaa monimutkaisen tietokoneiden välisen tiedonsiirron, jota perinteisesti kutsutaan internet -työksi, kerroksiksi kutsutuiksi vaiheiksi. OSI-mallin tasot tilataan alimmalta tasolta korkeimmalle. Yhdessä nämä kerrokset käsittävät OSI-pinon. Pino sisältää seitsemän kerrosta kahdessa ryhmässä:
Yläkerrokset:
- 7. hakemus
- 6. esitys
- 5. istunto
Alemmat kerrokset:
- 4. kuljetus
- 3. verkko
- 2. datayhteys
- 1. fyysinen
OSI-mallin yläkerrokset
OSI määrittelee pinon sovellus-, esitys- ja istuntovaiheet ylemmiksi kerroksiksi . Yleensä ohjelmistot näissä kerroksissa suorittavat sovelluskohtaisia toimintoja, kuten datamuotoilua, salausta ja yhteydenhallintaa.
Esimerkkejä OSI-mallin ylemmästä kerroksesta ovat HTTP , SSL ja NFS.
OSI-mallin alemmat kerrokset
Jäljellä olevat OSI-mallin alemat kerrokset tarjoavat entistä primitiivisemmät verkkokohtaiset toiminnot, kuten reititys, osoitus ja virtauksen ohjaus. Esimerkkejä alemman kerroksen tekniikoista OSI-mallissa ovat TCP , IP ja Ethernet .
OSI-mallin edut
Kun erotetaan verkkoliikenne loogiseksi pienemmiksi paloiksi, OSI-malli yksinkertaistaa verkkoprotokollien suunnittelua. OSI-malli on suunniteltu varmistamaan, että erilaiset laitteet (kuten verkkosovittimet , keskittimet ja reitittimet ) ovat yhteensopivia, vaikka ne olisivatkin eri valmistajien rakentamia. Esimerkiksi OSI-kerroksen 2 toiminnallisuutta toteuttavan verkkolaitteiden myyjän tuote on paljon todennäköisemmin yhteistyössä toisen valmistajan OSI Layer 3 -tuotteen kanssa, koska molemmat valmistajat noudattavat samaa mallia.
OSI-malli tekee myös verkkosuunnittelusta entistä laajentavampaa, koska uusia protokollia ja muita verkkopalveluja on yleensä helpompi lisätä kerrostettuun arkkitehtuuriin kuin monoliittiseen.